Kesälomaan on enää pari viikkoa ja se alkaa tuntua. Näille viimeisille viikoille on kasautunut niin paljon hoidettavia asioita, ettei intoa eikä tarmoa ole riittänyt käsitöihin ollenkaan. Mistään ei ole tullut yhtään sen valmiimpaa, päinvastoin. Afrikankukkia on edelleen sama määrä ja samassa postauksessa mainitun puuvillaisen puseroneuleen alun purin pois kun siitä näytti olevan tulossa koko XXXXXXXXXL. Tämä oli sikäli aika jännä asia, koska tällä kertaa neuloin puseron ohjeessa suositelluilla puikoilla ja lankatyypillä, ja jopa neuletiheys täsmäsi! Tämä vahvisti käsitystäni, että neuletiheyden mittaaminen on henkimaailman asia ja ihan turhaa ja neulojien kiusaksi kehitetty ylimääräinen riesa.
 |
| Rue Gérard, Etterbeek |
Koska kuitenkin pidän ohjeesta, aloitin uuden, mutta eri langalla ja toiveikkaalla mutu-tuntumalla sopivasta koosta.
Tämäkin lanka on muutamaan kertaan aloitettu ja pois purettu puuvillalanka, mutta jospa tämä kolmastoista kerta toden sanoo ja nyt onnistuu.
 |
| Cinquantenaire, Etterbeek |
Jos tästä soutamisesta ja huopaamisesta nyt jotain hyvää puolta haluaa hakea, niin voin sanoa, ettei minulla kulu paljoakaan rahaa uusiin lankoihin, koska kierrätän jatkuvasti entisiä. Aloitan neuleita yleensä useampia kertoja ennen kuin olen niihin tyytyväinen. Ja silti, jos valmis neule ei ole paljoa käytössä niin annan sille herkästi purkutuomion. Nytkin minulla on kassillinen aiempaa tuotantoa odottamassa purkamista ja lankojen uusiokäyttöä. Ainoat neuleet, jotka yleensä säästyvät, ovat kovassa käytössä olevat sukat. Samoin mohairlangoista neulotut työt, joita ei edes pysty purkamaan. Ehkäpä juuri tämän ominaisuuden takia luontaisesti vähän karttelen niitä.
Mitä sinä teet epäonnistuneille neuleille? Puratko vai laitatko sellaisenaan kiertoon?
 |
| Parc Josaphat, Schaerbeek |
Koska käsityöosastolta on näyttää vain eioota, laitoin kuvitukseksi paikallisia kesänäkymiä. Jos kohta neulominen on ollut soutamista ja huopaamista viime aikoina niin sitä on ollut myöskin Brysselin kesä. On tullut ihanainen kotimaa monesti mieleen kun satunnaisen hellepäivän jälkeen on säätila vääjäämättä palannut takaisin koleisiin lukemiin.
Mutta jospa se kesä vielä tästä. Ja jospa ne neuleetkin tästä.
 |
| Parc Josaphat, Schaerbeek |
Upeita kesäkuvia!
VastaaPoistaKyllä se on järkevää antaa purkutuomio käyttämättömille neuleille, jos vain lanka kestää purkua ja uutta tulemista. Jostain syystä vierastan omatekoisten neuleiden viemistä kirppareille, olisi outo nähdä niitä jonkun toisen päällä.
Totta! Itse tehdyissä neuleissa on jotakin niin henkilökohtaista että niitä olisi tisiaan vaikea kuvitella muilla. Samoin tuskin itse ostaisin kirppareilta neuleita, ainakaan suoraan käyttöön, vaan korkeintaan jatkojalostettaviksi muihin projekteihin.
PoistaPiti tulla ihan katsomaan, josko siitä jarruneuleesta olisi näkynyt vilaus.:) Olisin voinut kirjoittaa tuon tekstisi, paitsi että ostan kyllä uusiakin lankoja. Olen siivonut vaatehuonettani ja raivannut kaappeja kesälomahommana ja purkupussiin joutui moni valmistunut työ. Tiheysasiastakin olen samaa mieltä. Vaikka uskoisinkin voivani nimittää itseäni suht kokeneeksi neulojaksi, tiheys on ja pysyy mysteerinä. Mukavia maisemia siellä!
VastaaPoistaSe jarruneule vilahti tuossa edellisessä kirjoituksessa ja se on muuten häkellyttävän samannäköinen ja -värinen kuin siinä sinun postaamassasi kuvassa. Tämän niin osuvan jarruneule-termin on muuten lanseerannut edellinen kommentoija Ingi.
Poista