Tällä viikolla

Kukaan ei ole varmastikaan voinut olla kuulematta uutisia tämänviikkoisista terrori-iskuista Zaventhemin lentokentälle ja Maelbeekin metroasemalle.

Melkein jokainen Brysselissä asuva voisi kirjoittaa läheltä piti -tilanteista, koska kumpikin paikka on hyvin tuttu ja keskeinen.

Itsekin olin maanantai-iltana, 12 tuntia ennen iskuja, Zaventhemin lentokentällä koko perheen kanssa odottamassa lentoa pääsiäismatkalle. Tulimme paikalle himpun verran liian aikaisin ja jouduimme odottelemaan lähtöselvityksen aukeamista. Hengailimme lähtöaulassa ja kävimme kahvilla aulan kahvilassa. Olimme innoissamme tulevasta matkasta. Näimme aulassa partioivat sotilaat ja menimme läpi mittavien turvatarkastusten. Kävimme haistelemassa parfyymeita lentokenttämyymälässä.

Kun seuraavana aamuna kuulin pommeista lähtöaulassa ja näin uutisissa ihmisten juoksevan lentokenttämyymälän edestä savun keskellä, en voinut uskoa koko asiaa.
Samaan aikaan tuntui siltä, että olin juuri voittanut lotossa täysosuman.

Eilen palasimme kotiin, lento oli ohjattu toisen kaupungin lentokentälle. Lentokenttäbussin jälkeen otimme metron kotiin.

Tunteikkain hetki oli se kun metro ajoi, huomattavasti normaalia hitaammin, hiljaisen ja pimeän Maelbeekin metroaseman läpi.

Tänään sytytin kynttilän kaikille niille jotka eivät voittaneet lotossa.

Still light

Monen viikon tikuttamisen jälkeen sain valmiiksi yhden ikuisuusneuleistani, Still Lightin.

Tämä on neule, jota on neulottu ja hehkutettu monissa blogeissa, eikä syyttä, koska aivan nerokas mallihan tämä on. Yksinkertainen ja kaunislinjainen, helppo neuloa ja uskoisin että myös käyttää.

Langaksi hankin kerrankin ohjeen mukaista Dropsin Alpacaa, joka oli ihanan pehmeää ja mukavaa neuloa. Langan väri, tumma turkoosi, ei ollut niitä ihan kaikkein silmäystävällisimpiä vaihtoehtoja hämärinä sydäntalven iltoina neulottavaksi. Väri on kuitenkin kaunis ja vaihtelee valosta riippuen sinisen ja violetin sävyissä. Turkoosia siitä tosin ei saa tekemälläkään, tai sitten olen värisokea.

 Vaikka neuloin puseron ohjeen mukaan ja ohjeen mukaisilla langoilla, niin onnistuinpas kuitenkin saamaan jännitysmomentin aikaan neuletiheyden kanssa. Luin nimittäin epähuomiossa, että pusero neulotaan 3,5 mm:n puikoilla kolmosen sijaan ja huomasin tämän virheeni vasta kun olin neuloa posottanut jo lähes kainaloihin asti. En jaksanut ruveta purkamaan, vaan jatkoin neuletta tyynesti XS-koossa. Neulepinnasta tuli hyvin pehmeä ja ilmava, eikä tuo väärä neuletiheys haitannut mitään.

Ainoa asia, joka jäi vähän kaivelemaan on se, että hihat olisivat saaneet olla himpun verran tyköistuvammat. Nyt niistä tuli vähän löperöt, mutta ei niin paljon, että jaksaisin ajatella muutostöitä. Vähän huolettaa myös miten tuo alpakkalanka käyttäytyy myöhemmin, nyppyyntyykö helposti? Jos sinulla on tästä kokemuksia niin kerro.

Vielä lopuksi haluan esittää kiitokset uusille KnitPron pyöröpuikoilleni, joiden ansiosta neulominen oli niin helppoa ja hauskaa. Kyllä tämä neulominenkin taitaa olla välineurheilua.

Speksit:

Malli: Still light

Lanka: Drops Alpaca

Menekki: Vähän vajaa 8 kerää, eli n. 400 g

Puikot: 3,5 mm

Kevään merkit

Ilmassa näyttää olevan jo ihan selviä kevään merkkejä:

1. Neulomistahti on selvästi piristynyt ja yksi ikuisuusprojekteista on pingottumassa. Tästä lisää piakkoin.

2. Ensimmäiset kirsikkapuut ovat puhjenneet kukkaan ja magnoliat seuraavat ihan kohta perässä.

3. Kevätinnostuksen vallassa juoksin lankakauppaan hankkimaan vähän täydennystä. Ai mikä lankapaasto? 

4. Laitoin puikoille kaksi uutta neuletta.

Ihana kevät! Nyt ei tarvittaisi kuin muutama lisätunti vuorokauteen.